Bui (Buy)
Bui oli alun perin merjalaisten kauppapaikka ja linnoituskukkula noin 400-500 jaa. Alue oli suomensukuisten kansojen asuttama Venäjän mongolivalloitukseen saakka 1237-1238. Historiankirjoituksessa Bui mainitaan vuonna 1536 Kostroma- ja Vjoksa-jokien yhtymäkohdassa olevana, Moskovan Venäjän itärajaa suojaavana linnoituksena, joka oli rakennettu tuon aikaisen Venäjän hallitsijan, Iivana Julman äidin Jelena Glinskajan määräyksestä. Kaupungin aseman Bui sai 1778 Katariina Suuren valtakaudella.
Pietarin-Vjatkan (Kirovin) rautatietä rakennettaessa Buin väkiluku kasvoi nopeasti noin tuhannesta 3500:aan vuonna 1913 (rata valmistui 1908). Buin asema sijaitsi 682 virstaa Pietarista itään, ja 576 virstaa Moskovasta.
Vuosina 1914-1915 venäläiset rakensivat alueelle suuren vankileirin itävaltalaisia, unkarilaisia ja saksalaisia sotavankeja varten. Se sijaitsi Koregassa kolme virstaa Buista etelään Kostroman länsirannalla. Kun kaikki vangit vapautettiin Brest-Litovskin rauhan ehtojen mukaan maaliskuussa 1918, leiri jäi tyhjäksi.
Leiristä tuli pian sen jälkeen suomalaisten, Suomen sisällissodan jälkeen maasta paenneiden punaisten siirtokunta. Parhaillaan kesällä 1918 tässä Buin siirtolassa oli yli 3000 suomalaista. Väkiluku väheni kuitenkin nopeasti syksyä kohti. Lopullisesti suomalaisasutus seudulta hävisi Stalinin puhdistuksissa 1936-1938.
Kartta - Bui (Buy)
Kartta
Maa (alue) - Venäjä
Venäjän lippu |
Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
RUB | Venäjän rupla (Russian ruble) | ₽ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
KV | Komin kieli (Komi language) |
TT | Tataarin kieli (Tatar language) |
CE | Tšetšeenin kieli (Chechen language) |
CV | Tšuvassin kieli (Chuvash language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |